Yökkä päivä

Aamull iski migreeni tai joku muu kummajainen. Monen monta pikkukaveria tako takaraivoo moukareillaan siihen malliin että tälle päivää ei mistään tuu mittään. Eikä tullu.
 Petis meni päivä, hyvä ku pääsi hyyskäs käymään. Pakko oli päästä ku piti mennä oksentaan senverran pahanolon pukkas päälle.
Parin tunnein välein nappasin pari imubaxia nassuun ja taas petille. Josaki välisä oli sen verran hyvä olo, katoin hyväksi että vois yrittää jotaki syyvä.
Hilijoskellen hiippailin keittiöön ettei pääkoppaa tarvis kovin kauheesti liikutella eikä heilautella, ettei vaan moukarin heiluttajat herrää.

 Ehin syyvä yhen luumun ja sillo heräsivät. Takaraivos alako pikkuhilijaa voimistumaan jyske. Kuorin porkkanan palasen, otin jääkaapista yhen kalakkunaleikkeen viipaleen ja painun petille syömään. Makasin kylijelläni ja syyvä mutustelin vähä kerrallaan sapusaaki menemään vattaa kohti. Etova olo oli mut ei auttanu ku yrittää syyvä.
.
Heräisin jotain kolomen jäläkeen tunteeseen että ne vähäset syömiset pyrkiii tulla takasin ruokatorvia  myöten joten kiiruusti hyyskään. Maha tyhyjeni täysin...yöhh...
Takasi petille ja uni tuli lähes heti. Heräsin siihe ku kokki tuli kysymään että lähenkö saunaan, meijän saunahuki alakaa viijeltä.

 Olo tuntu sellaselta että voispa tuota kävästä, jos vaikka tekis hyyvääki olla lämpöses. Mua ku oli koko päivän vähän väliä palellu. Semmoen inhottava sisäinen vilu johon ei villasukat eikä vilttikään auta.
Lähin saunaan, olin hetken aikaa lölys sitte suihkuun ja takasi sisälle, suoraan petille maata hetkeksi aikaa että jaksaa sitte kuivata ittensä ja hiukset. Hiukset ku sain kuivattua menin maata, nukahin taas.

Heräsin seittemän aikoihin ja tuntu että taitaa päivä kirkastua, tiiä vaikka tää jaksas olla hereillä hetken aikaa. Moukarien heiluttajatki nukahtaneet kun pääkoppa tuntuu kutakuinkin normaalilta. Eihän täsä tarvi montaa tuntia hereillä olla ku saa mennä yöunille, liekkö tuota unta vielä riittää..?

Semmonen sepostus, ei kovin kummone mut tää oli yks päivä toisten joukosa.