sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Valoryijy

Oltiin täsä kerran siskon kans samasa tillaisuuvesa misä oli järijestetty ruokailu kaikille jotka halus syyvä. Ruokajonosa ku oottelimma ommaa vuorua, huomasin salin seinällä valoryijyn. Pökkäsin siskua kylykeen, -katoppa millanen seinävaate.
Sisko sanoettä mää haluaisin tuommosen, voisikko tehä?

Käytiin lähemmin tutkimasa miten ryijy oli tehty eikä se kovin vaikijalle vaikuttanu. Netistä kahtelin ohojetta millasella tekniikalla niitä tekevät. Sitte kävin kahtelemasta paperinaruja misä hinnoisa ne liikkuu. Yllätyin että pikkusella vyyhillä hintaa 3-5 euroo. Harijotuskappaleeseen en viitti alakaa naruja ostelleen, aattelin ja päätin kokkeilla tehä ryijyn villalangoista, joita mulla sattuu olemaan jemmasa muutamia keriä. Pohojakankaaksi leikkasin liukuestematosta sopivan kokosen palasen mihin kiinnitin nukat virkkuukoukulla.
Leikkelin langat 5-6 cm pitusiin pätkiin. Mulla oli muovinen laatikko, pikkusen tulitikkuaskia suurempi, jota käytin leikkaamisesa apuvälineenä. Sen ympärille pyöritin lankaa muutamia kierroksia ja leikkelin  langat sivuista poikki. Kaikista pätkistä ei tullu ihan saman mittasia, mutta mitä tuo haitannee, elävämmän näkösen pinnanhan se vaan antaa.
Hyvin epämääränen suunnitelma oli pääsä siitä millasen mallin tai kuvion ryijyyn tekisin. Oikijastaan kuvio kehitty sitä mukkaa ku tein. Yhesä vaiheesa heitin ryijyn laattialle kukkakuvioisen maton päälle. Maton kuviot näky pohojaverkon läpi, siinäpä mulle sytty idea että tehhäämpä tuosta malli ryijyyn. Piirtelin kukan terälehen ääriviivat ryijyyn ja siitä synty ruskijankukertavat raijat.



  Valamiin ryijyn kiinnitin katiskaverkkoon, jonka avulla ryijyn voi kääntää tai vääntää hieman kaarevaan muotoon. Seinällä ryijy näyttää kivalta ku se on hieman ulkoneva eikä mee tasasesti seinää myöten. 
Vallan erilainenhan tämmönen langoista tehty ryijy on mitä narusta tehty. Valo taituu eriailla eikä lanka nouse pystyyn sillaitte miten naru nousee. Mutta harijotteluversiona tää ihan ok. Kahtotaan jos innostun tekkeen naruversioo...

4 kommenttia:

  1. kivan näköinen seinän koriste, on siinä ollut puuhaa

    VastaaPoista
  2. Sulla täytyy olla uskomattoman pitkä pinna kun pystyt tuollaisia tekemään sillä ei puhettakaan että näillä hermoilla (no ei sen puoleen ole noita taitojakaan) vastaavaan pystyisi. Komea on.

    VastaaPoista
  3. No voi tokkiinsa miten hieno harjoittelu varsioksi.

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Joulu on taas

 No tottahan se on, että joulu tullee vaikkei tekis yhtään piparitalua, mutta muutama niitä pittää tehä jotta saa näpertämisen vietin tyyvyt...